perjantai 19. helmikuuta 2016

Sininen lammas



Mun viime viikon Kibekin shoppailuista paras heräteostos oli tämä sininen lampaantalja. Mä ihastuin siihen heti kun näin sen. Ainoa kappale, joka pilkotti sieltä muitten värjättyjen taljojen alta. Siellä oli oransseja ja olikohan tummanpunaisia tuon sinisen lisäksi. Nekin oli hienoja värejä kaikki. Se vaan oli rakkautta ensisilmäyksellä ja nappasin sen siitä sen suuremmin miettimättä kainalooni hymy korvissa. Kyllä se meiltä paikkansa löytää, ei se ole kuin vasta 5. talja meillä. 





Mä olen ihan hulluna noihin taljoihin. Ne vaan huokuu sellaista lämpöä ja lisäksi ne on niin monikäyttöisiä. Ne voi heittää sohvan päälle, nojatuolin päälle, matoksi, sängyn päälle tai vaikka seinälle. Meillä on ennestään 3 luonnonväristä, yksi harmaa ja nyt pääsi tuo sininen jatkoksi enkä menisi vannomaan etteikö kuudeskin vielä tänne joskus tulisi. Huono puoli niissä on vaan se, että pinta niissä kärsii, kun niiden päällä istuu. Ne sillein villaantuu, eikä viikon päästä näytä enää niin uudelta. Paitsi yksi meidän talja, joka on mattona ja se onkin oikeesti tosi vanha ja laadultaan kaikkein arvokkain. 

Uusi talja sai paikkansa meidän olohuoneen modernilta puolelta. Se on kuin tehty yhteen tuon maalauksen kanssa. Pilkahdus sinistä piristää aika kivasti. Piti vaan vähän venksalta tyynyjen kanssa, mutta päädyin kuitenkin heivaamaan tuon pinkin tyynyn pois. Se on jo aikansa siinä ollut ja sitä vastoin kävin varastamassa miehen huoneesta sinisävyset tyynyt. Olipa hyvä kaappaus.




Tuo mun viime kesänä maalaamani taulu on nimeltään "City life" eli suomeksi kaupunkielämää. Rytmi, värikkyys ja kerroksellisuus on siinä avainsanoja, mutta en lähde sen enempää avaamaan teosta. Minusta näissä abstrakteissa maalauksissa ei pidä ihan kaikkea kertoakaan, vaan jättää katsojan omaan mielikuvituksen varaan, miten hän taiteen kokee.






Se oli mun ensimmäinen maalaamani taulu 4 vuoden tauon jälkeen ja on täynnä intohimoa. Oli tosi vaikea maalata loppuraskauden aikoihin, sillä mulla oli aika vaikea raskaus ja oikeastaan paras asento oli makuuasento tai uiminen. Aina vähän kerrallaan pystyin sitä tekemään, kun ei voinut kauaa seistä eikä istua, mutta voi että, miten se antoi uutta energiaa ja voimaa. Luovuudella on ihmeellinen voima. Omaan taiteeseen on tekijällä tietysti aina henkilökohtainen suhde ja tää sopii meille juurikin siksi, että meillä on nyt täällä maalla palanen kaupunkielämää aina läsnä. Ja se antaa kivasti räväkkyyttä muuten niin hillityn vaaleeseen sisustukseen.



Vanha talja sopikin sitten oikein hyvin eteiseen nojatuolin päälle. Se olikin kaivannut jotain peitettä. Hamlet-kissa tykästyi myös tähän uuteen sisustukseen.



2 kommenttia:

  1. Kylläpä näyttää ihanalta! Tuo taulu, tyynyjen kuosit ja sininen talja.. sopivat hyvin yksiin! :) Tykkään tuosta, että sininen talja tuo yllättävän väriläiskän sohvalle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos :-) Itse oon tykästynyt siihen nyt jotenkin vielä enemmän kun silmäkin on jo tottunut. Aika ihanan sininen joka vaihtaa vähän väriä valon mukaan.

      Poista

Pienikin kommentti ilahduttaa :-)