Tällä viikolla mies täytti vuosia ja me tehtiin Romeon kanssa iltavuorosta saapuvalle synttärisankarille oikein kunnon ylläri itse tehdyillä jutskilla. Tuli niin hienot, että oli ihan pakko tehdä näistä blogipostaus muillekin nähtäväksi.
Tältä näytti lahjapöytä. Vain kotiin tilatut pizzat puuttuu kuvasta, koska ne oli vasta matkalla kun otin kuvan. Piti ajottaa niin, että ne on just samaan aikaan kun mieskin kotona. Ja joo mä myönnän olevani maailman huonoin leipoja, joten koin paremmaksi kaartaa lähimpään leipomoon ja ostaa erilaisia leivoksia.
Polaroid-kamera on niin huippuvehje, koska kuvat sai heti käyttöön ja idea tuli vasta samana päivänä, kun etsin viime hetken ideoita Pinterestistä. Lisäksi niissä on oma tunnelmansa ja saa kivoja retrokuvia. Tein isoilla kirjaimilla tekstin O-N-N-E-A ja Romeo sai sitten poseerata niitten kanssa yksittäin.
Ei ollut muuten mikään helppo homma saada kuvia onnistumaan niin, että kirjain myös näkyy, kun sen antaa vauvan käsiin. Yhdestä se ehti heti haukata 3 palaa paperia suuhunsa (näkyykin olevan tuo O-kirjain, mistä puuttuu pienet kahden hampaan taktiikalla purrut palaset), tai sit se heilutti paperia ja heitti samantien menemään tai kuvan rajaus muuten vaan epäonnistu. Muutama hukkaotos siis tuli sivutuotteena, mutta aivan mahtavia kuvia tuli.
Sitten ne vauvan käsissä rypistyneet, syödyt ja puklatut kirjaimet laitettiin myös riviin narulle roikkumaan, että ne meni keskellä huonetta tekstinä "onnea papa". Niissä siis näkyi selkeästi molempien työn jälki. Itse asiassa ne näytti tosi hellyyttävältä kun ne näytti just siltä, että Romeollakin oli sormensa pelissä.
Mutta tässä vasta se hellyyttävin lahja isille oli. Romeon ihka ensimmäinen taideteos. Ei ollut sekään mikään ihan helppo nakki, koska tussit meni tietysti heti suuhun ja koko naama oli värissä. Tässä joutu sit sen verran ottaa omaa luovuutta käyttöön, että kynä oli paikoin mun kädessä ja Romeo heilutti paperia. Eihän taiteentekemiselle sääntöjä ole.
Synttärikortti oli kuitenkin se kohokohta, siitä tuli niin upee. Pinterestistä sai hyviä ideoita erilaisiin jalka- ja käsiprintteihin. Mies opiskelee poliisiksi ja mehän tehtiin tietysti poliisiauto.
Ite maalaaminen ei ollu Romeon lempparihommia. Yksin kun tekee ilman apukäsiä, niin joutuu vähän väkipakolla piteleen toista kiinni, ettei väriä sotkeennu muualle ja että jalka osuu just oikeeseen kohtaan korttia, mutta se jalan peseminen oli sit mukavaa puuhaa. Meidän pieni vesipeto rakastaa vettä.
Sisäpuolelle tuli käsi ja virkamerkki. Ja vielä yksi polaroid-kuva tekstillä "Sinun Romeo, isin oma rikoskumppani".
Jos mä jotain odotan Romeon kasvussa, niin sitä kun sen kanssa pääsee askartelemaan kaikkea kivaa yhdessä. Ihan mahtavaa touhuta yhdessä. Lahjan saajakin oli onnellinen ylläristä. Ja pizza oli myös hyvää :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pienikin kommentti ilahduttaa :-)