Tämä 90-luvulla suuren suosion saanut rottinkipallotuoli teki nyt paluun mun sydämeen. Kuinka moni näitä onkaan kyllästyksissään hylännyt nurkistaan ja niin myös joku täällä hampurissa, sillä bongasin tämän taasen mistäpäs muualta kuin lahjoitetaan-palstalta.
Tältä se näytti sillon (huonolaatuinen kännykkäkuva):
Kuva: Lahjoittajan ilmoituskuva (enkä muista hänen nimeä)
Ja tältä se näyttää nyt pikku tuunailun jälkeen:
Mattamustaa spraymaalia vaan päälle. Ei ihan riittänyt mun vajaa purkki, niin se on nyt maalattu vaan niiltä osin, mitkä on eniten näkyvissä. Pitää vetästä vielä kertaalleen uudella purkilla.
Mietin kyllä, että olisin jättänyt alkuperäiselle puulle, mutta harmi vaan se ei oikeen käynyt tohon tilaan. Tuntuu vaan sääliltä maalata hieno puu piiloon, mutta on se musta väri vaan mun mieleen ja mentävä sen mukaan, mikä sopii tähän kyseiseen olohuoneeseen.
Antiikkinen daybed, joka oli ikkunoiden edessä, meni myyntiin ja sydän verellä siitä luovuin. Johan se 6 vuotta oli mulla ja alkoi suoraansanottuna kyllästyttämään, eikä säilytystilaa ole. Toisaalta kun malttaa luopua vanhasta, niin saa uutta tilalle. Nyt tää olkkarin puoleinen tila on sitten ihan uudistusten alla ja en ole tullut katumapäälle, päinvastoin. Ihanan raikasta, ilmavaa ja kepeempää.
Eikä muutkaan perheenjäsenet ole pistäneet pahakseen näitä muutoksia.
Uusi ommeltu päällinen oli niin karsea, että päätin kurkata, miltä alla oleva alkuperäinen kangas näyttää. Olihan siinä vähän tahroja, muttei lainkaan niin paha kuin aattelin. Mutta kyllä mä siihen aion uuden päällisen kuitenkin ommella. Suuri valinnanvaikeus vaan, että minkä värisen. Nykyinenkin olis ihan käypä, kun sen vaan pesisi tahroista puhtaaksi, tai jopa värjäis, mutta löysin niin ihania kangasvaihtoehtoja, että uusi kangas siihen tulee. Odottelen vaan näytepaloja postista. Jotenkin tuo alkuperäinen on niin mitäänsanomattoman värinen ja olonen. Onneksi oli ylimääränen lampaantalja peittämään likatahrat.
Nyt on tosi kova into päällä pistää tuo tila kotoisaksi. Hyllytasot ammottaa tyhjyyttään edelleen. Viimeksi tänään koitin, miten onnistuisi laittaa kynttilälyhdyt takaisin ja luovutin heti kättelyssä, ei onnistunut. Pienet innokkaat kädet oli heti niitä riepottelemassa ja yhden lasin se on saanut jo rikki.
Ja vihreetä mä kaipaan lisää, eli huonekasveja pitää hommata. Jostain syytä kissat ja lapsi antaa olla niiden ihan rauhassa.
Kyllä mä olen nyt aika iloinen tästä löydöstä ja vielä iloisempi, kuin kaikki on valmista. Onko sisustajalla koskaan valmista, ööh ;-)
Tosi onnistunut tuunaus. Hyvältä näyttää! Muistan, kuinka yhdellä lapsuudenystävällä oli huoneessaan jättiversio tuosta tuolista. Löhöttiin siinä molemmat ja haaveiltiin siitä, mitä meistä tulis "isona".
VastaaPoista