Tänään tuntui siltä, että pää räjähtää jos en pidä välipäivää ja tee ihan jotain muuta. Pakkohan koko ajan jotain on tehdä :-) Varastossa mulla on ollut jemmassa 4 lasten kokoa olevaa pikku jakkaraa, jotka otin vastaan vaan sillä periaatteella, että no kyllä mä niistä jotain keksin. Ja niimpä keksin. Viime kesästä oli myös jäänyt terassin verkkoa yli, kun verkotettiin aidan alunen kissoja varten.
Niistä materiaaleista tuli sitten 2 kpl säilytyskoreja. Kaksi siksi, että verkkoa ei ollut enempää ja en ole vielä keksinyt varsinaista paikkaa näille kahdellekaan. Mutta koreille on aina tarvetta.
Lähikuvasta näkyy, kuinka yksinkertaisesti tuo verkkosuikale on yhdistetty.
Ensin tein yhden korin, mutta siitä tuli vähän korkea, niin aattelin sit puolittaa sen kahdeksi matalaksi. Meni just tasan rivit, että sai samankorkuiset.
Pohjan joutui leikkaamaan sillein vaan pyöreään muotoon ja kääntämään ylimääräset niistä kohtaa, kun se luonnollisesti meni. Rautaverkko on tosi taipusaa, että menee ihan hennoin ottein sormenpäillä ilman työkaluja. Pohjan tekeminen oli kaikkein työläin vaihe. Sitten vaan musta spraymaali päälle. Se muutti ilmettä aikalailla alkuperäisestä vihreestä.
Maalasin puuosan ennenkuin otin jalat irti, koska sitä pysty helpommin käsitellä. Ja valkoinen reunus olis kantsinut maalata ensin, koska rajaaminen olis ollut himpun verran helpompaa. Mutta koska mä teen kaiken aina vaikeimman kautta, niin tää meni nyt näin. Yritin ensin pensselin kanssa valkoista reunusta, mutta siitä ei oikein tullut nätti niin vetäsin senkin sprayllä.
Mulla yleensä on aina mustaa ja valkoista spraymaalia pahan päivän varalle. Rautakaupassa myyjä kysy viimeksi, että mihin mä spraymaalia tarviin ja katto vähän ihmeissään, kun sanoin että en mä vielä tiiä ja enköhän mä jotain keksi. Ostin siis muita maaleja ja rupattelin sen kanssa, niin sillä se sit uteli miksi mulla se purkki oli kädessä.
Ihan kivat näistä tuli. Toiseen vaan nyt ei riittäny pohjaan enää matskua ja käänsin piikit vaan alaspäin. Helpointa varmaan kun niittaan ne siihen puuhun kiinni ja laitan vähän huopaa pohjaan niin ei raavi pöytää. Toinen pikku ongelma on toi toinen, jossa nyt ei ole valkoista raitaa. Puupohja on niin tiukasti siellä, etten saa sitä enää pois. Jotenki aattelin, että se olis kivemman värinen niin, mutta ei se sit miellyttänytkään. Eli joko se jää puun väriseksi tai mun pitää purkaa pohja. No ei nää samaan paikkaan kuitenkaan tule, mutta musta-valkoiselle meillä vaan helpommin paikka löytyy.
Enkä mä edes en tiedä mitä niissä säilyttäis. Ehkä muotonsa puolesta sopis hyvin eteiseen. Helppo laskea avaimet siihen ku tulee kotiin. Mut olkoot nyt ekaks toinen olkkarin lipaston päällä ja toinen käytävän lipaston päällä. Jotain pikkusälää niihin äkkiä alkaa kertymään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pienikin kommentti ilahduttaa :-)