"Talvella"

Sisustushommat on ollut viime päivinä hieman jäissä. Suuri innostus oikeestaan tyssäsi siihen, että yhden taulun seinälle saaminen kesti viikon. Kuinka vaikeaa se voikaan olla saada porattua yksi vaivainen ruuvin reikä seinään. Siinä viikon aikana meillä kävi kääntymässä kaksi eri käytävän mattoa juurikin tuohon samaan tilaan ja innoissani olin tekemässä uudesta kokonaisuudesta blogipostausta. Eipä käynyt onni mattojen kanssa, joten etsintä jatkuu edelleen. Mä olen ollut aina sitä mieltä, että maton valinta on kaikkein vaikeinta sisustamisessa ja sitä se tuntuu olevan edelleenkin.

Muutenkin on tuntunut hyvältä keskittyä välillä ihan muihin asioihin kuin sisustukseen. Täällä on ollut ihan mahtavat kelit, joten olen vain ulkoillut, urheillut ja soitellut kitaraa. Miehelläkin oli 3 päivää putkeen vapaata, niin on ollut ihana viettää yhteistä perheaikaa ja nähdä myös ystäviä. Upouudet rullaluistimet on korkattu ja voi vitsi miten mahtavalta tuntui luistella. Muutama päivä riittää vielä tätä kevätaurinkoa, kunnes alkaa sadejakso, niin sitten voi taas viihtyä sisällä sisustelemassa. 

Nyt on taulu kuitenkin seinällä ja se sai nimekseen "Talvella". Sen suunniteltu nimi oli "Talven hippusia", mutta koska ne hippuset ei sitten näyttänytkään valmiina hyvältä, niin se jäi ilman niitä.

Ne hippuset oli vaan jotenkin liikaa, vaikka aluksi tuntui, että se on niin pelkistetty, että kaipaa jotain viimeistelyä. Lopputulos olikin ylityöstetty ja sain ne onneksi pois, ettei tuo alkuperäinen pohja kärsinyt. Akryyliväri ei ehtinyt kuivua niin märällä siveltimellä ja kankaalla ne sai ikäänkuin kumitettua pois. Hopeamaalilla olin tehnyt siihen ikäänkuin lehtiä tippumaan, mutta ei se vaan toiminut tässä työssä. Mulla on aikaisempi taulusarja, jossa on vähän vastaavanlainen puu ja siinä se toimi. 

Mä halusin tehdä jotain tosi vaaleasävyistä, ei niin abstraktia kuin yleensä mun tyyli on ja jotain tosi yksinkertaista. Tästä työstä mä kyllä tykkään. Juuri se äärimmäinen yksinkertaisuus tekee siitä mielenkiintoisen. Ja olen erittäin tyytyväinen värisävyihin. Savuisen vaaleansinistä ja harmaan hopean eri sävyjä. Värien sekoittaminen onnistu vaan ihan kerralla tosta vaan. Joskus saa sekoitella ikuisuuden värejä eikä haluttua sävyä tahdo millään löytyä, niin tätä oli silläkin ihana tehdä, kun sävy oli heti aivan tuurilla nappiin. Kiva onnistuakin välillä mun betoni- ja mattosekoilujen jälkeen.

Minusta yksi vaikeimpia kuvattavista asioista on maalaukset. Varsinkin kun vasta opettelen järkkärin käyttöä. Tosi vaikea saada värisävyt pysymään oikeanlaisina ja jokaisen koneella on kuitenkin vähän eri asetukset, niin ei niistä koskaan saa ihan realistista kopiota. Maalaukset näyttää aina paljon paremmalta livenä, kun näkee paremmin kaikki yksityiskohdat. Tässä nyt maalaus lähikuvassa, jotta näkee vähän paremmin pinnan. Tässä työssä käytin pikkaisen struktuuria pohjaan tuomaan elävyyttä. 

Ja nyt mä jo toivon, että tulevalta Barcelonan matkalta löytyisi noihin pikkutauluihin jotain uutta. Nehän on vaan ihan väliaikaiset kuvat, kunnes löytyy jotain tosi iskevää. Väreiltään kans paljon hillitympää, kuin nuo nykyiset.

Sitten raotakin salaa seuraavaa projektia, joka on jättimäisen antiikkisen lipaston maalaus mustaksi meidän olkkarin ns. vanhalla puolella. Mies tosin hankaa vielä vastaan, että ihan täyttä siunausta en ole asialle vielä saanut, mutta eiköhän se myönny, kun se pohjamaalinkin jo osti. Tosin se ei ehkä tiennyt, mihin tarkoitukseen ;-)

Ps. Samalla myös huomasin, että maljakkoon oli unohtunut vanhojen ruusujen vesi ja se on ihan likainen. Olipa onni, että otin kuvan, niin ei ehtinyt kuivahtaan vihreeksi leväksi. Siellä killui yksi mustekynäkin.